Ja alussa oli sauna.

Minä saunassa kaksiviikkoisena - siitä se addiktio sitten alkoi 45 vuotta sitten. Saunaan on matkustettu välillä satoja kilometrejä, yli merien ja töyssyisiä mökkiteitä pitkin. Siskon saunaan, veljen saunaan, äidin saunaan, enon saunaan, isän saunaan, kyläsaunaan, uimahallin saunaan, yleiseen saunaan, merimieskirkon saunaan, laivan saunaan, mökkisaunaan, juhannussaunaan, joulusaunaan, ja nyt vuoden ajan köpötelty pihakivetystä pitkin omaan pihasaunaan.

Vuoden bloganneena ja privaattiblogissani saunaani kehuneena tulin nyt ajatelleeksi että kyllä sauna tarvitsee ihan oman bloginsa.

Suomalaisuutta: Sauna, Sisu ja Sibelius.

Sisua riittää ja Sibelius soi ainakin itsenäisyyspäivänä, mutta sauna on hengen asia. Ja ruumiin.

Saunalle on kirjoitettu oodeja, siitä on kirjoitettu kirjoja, runoja, lauluja, jopa verrannollisia kirouksia. Saunaa on poltettu ja lämmitetty, saunan takana on tehty pahoja ja niistä teoista kärsitty. Saunassa on synnytty, saunassa on kuoltu. Siellä on pyykätty, paistettu makkaraa, pesty selkiä ja kärsitty aikuisten löylynheitosta - ja annettu vahingon kiertää. Alasti, saunapyyhe ympärillä ja jopa myssy päässä. Sauna kuuluu Suomessa jokapäiväiseen elämään ja Suomen ulkopuolella jokapäiväiseen haikailuun, ellei ole niin kovasti onnistanut että on sellaisen voinut itse rakentaa.

Tässä siis alku minun saunablogilleni - oodi minun saunalleni. Tervetuloa lukemaan, kenties rentoutumaankin, jättämään omia kommenttejanne ja vinkkejänne. En lupaa liian ahkerasti päivittää, jotta tästä saa sellaisen järkeenkäyvän blogin, mutta tunteella kuitenkin!